Säännöt

Nämä säännöt on vahvistettu  kalatalousalueen yleiskokouksessa 05.02.2019.

1 § Nimi, kotipaikka ja toimialue

Kalatalousalueen nimi on Eteläinen  Saimaa Kalatalousalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Lappeenranta.

Kalatalousalue käsittää seuraavat vesialueet: Eteläinen Suur-Saimaa, Läntinen Pien-Saimaa ja Vuoksi.

Kalatalousalueen vesipinta-ala on yhteensä 88.490 hehtaaria.

2 § Tarkoitus ja tehtävät

Kalatalousalueen tarkoituksena on kehittää alueensa kalataloutta sekä edistää jäsentensä yhteistoimintaa kalavarojen kestävän käytön ja hoidon järjestämiseksi. Kalatalousalueen tulee tehtäviä hoitaessaan ottaa huomioon jäsentensä omaisuuden perustuslain suoja.

Kalatalousalueen tehtävät ovat kalastuslaissa säädetyn mukaisesti:

1) kalavarojen kestävän käytön ja hoidon suunnittelu;

2) käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laadinta, hyväksytyn suunnitelman toimeenpano ja sen vaikutusten seuranta;

3) kalavarojen käyttöön ja hoitoon liittyvä tiedotus;

4) kalastuksenvalvonnan järjestäminen;

5) kalastuksen sekä kalakantojen hoitotoimenpiteiden seurantatietojen kerääminen;

6) kalastuksen yhtenäislupa-alueiden muodostamisen edistäminen vapaa-ajan ja kaupallisen kalastuksen tarpeisiin;

7) vesialueen omistajien kalatalousalueelle siirtämät tehtävät;

8) viehekalastuksesta kertyneiden korvausvarojen jako vesialueen omistajille;

9) muut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulosohjaukseen sekä kalastuslakiin perustuvat tehtävät

3 § Kalatalousalueen jäsenet ja kokousedustajien valinta

Kalatalousalueen jäseniä ovat alueen kalastusoikeuden haltijat sekä valtakunnalliset kalastusalan järjestöt.

Seuraavilla kalatalousalueen jäsenillä on oikeus yhteen edustajaan yleiskokouksessa:

1) osakaskunta, jossa on vesialuetta vähintään 50 hehtaaria;

2) osakaskuntiin kuulumattomien, pinta-alaltaan vähintään 50 hehtaarin kokoisten vesialueiden omistajat;

3) sellaiset kalatalousalueeseen kuuluvien osakaskuntien tai osakaskuntiin kuulumattomien vesialueiden omistajien yhteenliittymät, joiden hallinnoimien vesialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään 50 hehtaaria; joessa kuitenkin vähintään 30 hehtaaria;

4) kalastuslain 23 §:n 2 momentissa tarkoitettu valtakunnallinen kalastusalan järjestö, lukuun ottamatta vapaa-ajan kalastajia edustavaa järjestöä, jolla on oikeus kahteen edustajaan.

Erityisperusteisten kalastusetuuksien haltijoilla on oikeus yleiskokouksessa yhteen yhteiseen edustajaan.

Rekisteröidyillä alueellisilla yhdistyksillä, joiden tarkoituksena on ympäristön- tai luonnonsuojelun edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kalatalousalue tai osa siitä sijaitsee sekä saamelaisten kotiseutualueella Saamelaiskäräjillä on kalatalousalueen yleiskokouksessa oikeus yhteen edustajaan, jolla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta.

Kalatalousalueen jäsenet valitsevat edustajansa omien sääntöjensä ja päätöstensä mukaan.

Yleiskokouksessa kokousedustajien tulee osoittaa puhe- ja äänivaltansa pöytäkirjanotteella tai valtakirjalla ja tarpeellisilla kiinteistön omistamista koskevilla asiakirjoilla.

Kalatalousalueella on oikeus kutsua yleiskokoukseen asiantuntijoita, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

4 § Toimielimet ja vastuu

Kalatalousalueen toimielimiä ovat yleiskokous, hallitus ja toiminnanjohtaja.

Kalatalousalueen toimielimen jäsenen ja toimihenkilön on hoitaessaan julkista hallintotehtävää noudatettava hallintolakia, kielilakia, saamen kielilakia sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia. Kalatalousalueen toimielimen jäseneen ja toimihenkilöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä silloin, kun he hoitaessaan julkista hallintotehtävää käyttävät julkista valtaa.

5 § Yleiskokous ja koolle kutsuminen

Kalatalousalueen yleiskokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Kokoukset kutsuu koolle kalatalousalueen hallitus.

Ylimääräinen yleiskokous on pidettävä, kun kalatalousalueen yleiskokous on niin päättänyt, kalatalousalueen hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai se on tarpeen kalatalousalueen yleiskokouksen, hallituksen tai toiminnanjohtajan päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelyä varten.

Kalatalousalueen yleiskokouksesta on ilmoitettava kirjallisesti postin tai sähköpostin välityksellä vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta jokaiselle jäsenelle, jonka osoite on tiedossa.

Kokouskutsu on samassa ajassa toimitettava kalatalousviranomaiselle. Lisäksi kokouksesta on tiedotettava seitsemän (7) vuorokautta ennen paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.

Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka, kokouksessa käsiteltävät asiat sekä missä ja milloin kokouksesta laadittu pöytäkirja pidetään asianosaisten nähtävillä.

6 § Kalatalousalueen yleiskokouksen tehtävät

Kalatalousalueen yleiskokous:

1) valitsee kalatalousalueelle hallituksen sekä yhden hallituksen jäsenistä puheenjohtajaksi ja yhden jäsenen varapuheenjohtajaksi. Hallituspaikkojen jaossa pyritään alueelliseen kattavuuteen.

2) valitsee tilintarkastajan ja, jolle tilintarkastajaksi valita tilintarkastustoimistoa, varatilintarkastajan;

3) päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuullisille henkilöille;

4) vahvistaa vuotuisen toiminta- ja varainkäyttösuunnitelman sekä vuotta pitempää aikaa koskevan toimintasuunnitelman;

5) vahvistaa ehdotuksen käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi Suur-Saimaalle, Läntiselle Pien – Saimaalle ja Vuokselle

6) vahvistaa ehdotuksen kalatalousalueen säännöiksi;

7) vahvistaa korvausvarojen jakamisen vesialueen omistajille;

8) päättää kalatalousalueelle palautuneiden korvausvarojen käytöstä;

9) päättää yleiskokouksen, hallituksen ja toiminnanjohtajan päätöksen oikaisemisesta.

7 § Äänestysmenettely

Kalatalousalueen yleiskokouksessa on kullakin vähintään 1 000 hehtaarin vesialueomaisuutta edustavalla edustajalla kolme ääntä, vähintään 500 mutta alle 1 000 hehtaarin vesialueomaisuutta edustavalla edustajalla kaksi ääntä sekä muita jäseniä edustavilla edustajilla yksi ääni.

Yksi henkilö voi samanaikaisesti toimia enintään yhden (1) kolmen (3) jäsenen edustajana ja käyttää niille kuuluvaa äänivaltaa.

Kalatalousalueen yleiskokouksessa asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei kokous toisin päätä. Asioiden käsittelyn pohjana on kalatalousalueen hallituksen esitys. 

Kokouksessa käsiteltävästä asiasta on varattava tilaisuus keskustella sen jälkeen, kun asia on esitelty. Tämän jälkeen puheenjohtajan on julistettava keskustelu päättyneeksi. Jos asiasta ollaan yhtä mieltä tai tehtyä vastaehdotusta ei ole kannatettu, asia katsotaan päätetyksi esityksen mukaisesti. Muussa tapauksessa puheenjohtajan on todettava tehdyt ehdotukset, joita ei kannatuksen puutteessa oteta äänestettäväksi ja ehdotukset, joista on äänestettävä. Tämän jälkeen hänen on saatettava kokouksen hyväksyttäväksi äänestystapa ja, jos äänestyksiä on suoritettava useampia, äänestysjärjestys, sekä tehtävä äänestysesitys.

Äänestys on toimitettava julkisesti, jollei joku paikalla olevista äänioikeutetuista toisin vaadi.

Äänestyksen perusteella puheenjohtajan on todettava päätökseksi tulleen sen mielipiteen, jonka puolesta on annettu eniten ääniä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtajan mielipide.

Vaaleissa tulevat valituksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla.

Vaalit suoritetaan suljetuin lipuin, paitsi jos yleiskokous yksimielisesti päättää avoimen äänestyksen toimittamisesta. Suljettua lippuäänestystä suoritettaessa kukin äänioikeutettu kirjoittaa vaalilippuunsa niin monen henkilön nimen kuin on valittavia. Liian monta nimeä sisältävät vaaliliput hylätään.

Päätöksenteossa sovelletaan Kalastuslain lisäksi yhdistyslain (503/1989) 17, 20, 22, 24 §:ää, 26 §:n 2 momenttia, 27—31 §:ää,

8 § Kalatalousalueen hallitus

Kalatalousalueen hallitukseen kuuluu yhdeksän (9) jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kolme vuotta. Hallituksen jäsenistä valitaan vuosittain kolmannes. Kahtena ensimmäisenä vuotena hallitusjäsenten erovuoroisuus ratkaistaan arvalla.

Hallitus voi valita keskuudestaan hallituksen tarpeellisiksi katsomia toimihenkilöitä (ks. kohta 12 §).

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, tai puheenjohtajan ollessa estyneenä, varapuheenjohtajan kutsusta.

Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä muista jäsenistä vähintään puolet.

Hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään läsnäolijat ja päätöksentekoon osallistuneet sekä tehdyt päätökset. Jokaisella kalatalousalueen jäsenellä on oikeus saada maksuton sähköinen oikeaksi todistettu pöytäkirjan ote. Perustellusta syystä pöytäkirjan otteesta voidaan peittää mm. yrityssalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja.

9 § Kalatalousalueen hallituksen tehtävät

Kalatalousalueen hallituksen tehtävänä on:

1) yleiskokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelu ja päätösten täytäntöönpano;

2) käyttö- ja hoitosuunnitelmaan kuuluvien tehtävien toimeenpano ja raportointi suunnitelman tavoitteiden toteutumisesta;

3) päätösten tiedoksianto;

4) kalastuksenvalvontaan liittyvien tehtävien hoidon järjestäminen; 

5) toiminnanjohtajan nimittäminen ja erottaminen;

10 § Toiminnanjohtajan tehtävät

Toiminnanjohtaja hoitaa kalatalousalueen juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

1) Toiminnanjohtajalla on kalatalousalueen nimenkirjoitusoikeus.

2) Toiminnanjohtaja vastaa siitä, että kalatalousalueen kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

3) Toiminnanjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi.

4) Toiminnanjohtajalla on oikeus olla läsnä hallituksen kokouksessa ja käyttää siellä puhevaltaa, jollei hallitus päätä toisin.

11 § Pöytäkirja ja tiedoksiannot

Kalatalousalueen yleiskokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa, johon merkitään kokouksen aika ja paikka, läsnä olevat jäsenet, kokouksessa käsitellyt asiat, tehdyt päätökset sekä tapahtuneet äänestykset.

Pöytäkirja on puheenjohtajan ja pöytäkirjanpitäjän allekirjoitettava sekä pöytäkirjan tarkastajan tarkistettava ja varustettava tarkistusmerkinnällä mahdollisine huomautuksineen, mikäli pöytäkirjaa ei valmiiksi kirjoitettuna julki lueta kokouksen päätteeksi.

Tarkistettu pöytäkirja pidetään asianomaisten nähtävänä kokouskutsussa mainitussa paikassa ja kutsussa mainitusta päivästä lähtien vähintään 14 päivän ajan. Kalatalousalueen päätökset kuulutetaan hallintolain mukaisella tavalla.

12 § Toimihenkilöt

Kalatalousalueella voi olla kalastuksenvalvojia, jotka kalatalousalueen hallitus ottaa toimeen ja vapauttaa tehtävistään.

13 § Toiminta- ja tilikausi

Kalatalousalueen toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi. Kalatalousalueen tilit ja vuosikertomus on annettava tilintarkastajan tutkittaviksi tammikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajan on annettava lausuntonsa hallitukselle helmikuun loppuun mennessä.

14 § Nimen kirjoittaminen

Kalatalousalueen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai toiminnanjohtaja.

15 § Päätöksen oikaiseminen ja muutoksenhaku

Se, jonka oikeutta kalatalousalueen yleiskokouksen tai hallituksen taikka toiminnanjohtajan tekemä päätös koskee, voi vaatia kalatalousalueen yleiskokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai kalatalousalueen sääntöjen vastainen taikka poikkeaa siitä, mitä käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on määrätty.

Jollei oikaisua suoriteta, voi oikaisuvaatimuksen tehnyt hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Oikaisuvaatimukseen ja muutoksenhakuun sovelletaan, mitä siitä on voimassa olevassa kalastuslaissa ja hallintolaissa säädetty.

16 § Sääntöjen muuttaminen

Kalatalousalueen sääntöjä voidaan muuttaa yleiskokouksen päätöksellä ¾ äänten enemmistöllä. Muutetut säännöt tulee esittää kalatalousviranomaisen vahvistettavaksi.

Mikäli kalatalousalueen rajat muutetaan tai alue purkautuu, päättää kalatalousalueen yleiskokous, miten omaisuus jaetaan tai käytetään.

Muilta osin noudatetaan kalastuslakia ja sen nojalla annettuja asetuksia ja määräyksiä.